Huono tiede tappaa!
Ketju

1/
Lyhyen tutkijanurani aikana olen ollut hämmästynyt siitä, kuinka paljon huonoa tutkimusta omalla tutkimusalallani julkaistaan. En ole näkemyksineni yksin, sillä lukuisat koti- ja ulkomaiset kollegat ovat olleet tästä samaa mieltä.
Kyse ei ole myöskään suomalaista vaan laajemmin kv. tutkimuskirjallisuutta vaivaavista puutteista.
Suurin osa tutkimuksistani käsittelee lasten- ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, eniten olen tutkinut lastensuojelua.
2/
Huonolla tutkimuksella ei ole tällä alalla mitään yhtä selvää nimittäjää. Se ei siis johdu yksioikoisesti esimerkiksi siitä, että tutkijoiden aivot olisivat mädäntyneet ideologisten syiden takia.
3/
Useimmiten huono tutkimus tarkoittaa esim. puutteellisesti raportoitua tutkimusartikkelia, heikkolaatuista aineistoa tai erilaisille harhoille alttiita tutkimusasetelmia.
4/
Tutkimusaiheideni vuoksi luen sekä sosiaali- että terveysalan kirjallisuutta. Kun vertailee yhteiskuntatieteellistä ja lääketieteellistä tutkimuskirjallisuutta, on minusta aivan kiistatonta,
5/
että lääketieteelliset julkaisut ovat keskimäärin korkeatasoisempia ihan siitä syystä, että alalla on paljon selvemmät kriteerit hyvälle tutkimukselle ja hyville raportointikäytännöille.
6/
Tutkimuksen toteutuksen ja raportointikäytäntöjen lisäksi ”huono” tutkimus ilmenee mm. aihevalintoina.
Esimerkiksi sellaista lastensuojelun tutkimusta, joka käsittelisi sitä, miten vaikuttavia lastensuojelutoimet ovat, on todella vähän.
7/
Lastensuojelun tietopohja on ylipäätään todella heikko, ja tästä on suomessa varsin laaja yksimielisyys alan toimijoiden keskuudessa.
Tämän seurauksena emme tiedä riittävän hyvin, mitkä ovat parhaita keinoja auttaa lapsia ja perheitä.
8/
Lastensuojelun asiakkaiden tilanne on muuta väestöä keskimäärin merkittävästi vaikeampi, ja esimerkiksi kuolleisuus on huomattavasti korkeammalla tasolla.
Twiittini ”otsikko” ei ole vain huomioinhakuisuutta.
9/
Yksi syy siihen, että lastensuojelun tietopohja on vuosikymmenten tutkimuksenkin jälkeen edelleen heikkoa, on sosiaalialan tutkimusperinteessä.
10/
Siinä yhteiskuntatieteissä noin 40 vuotta sitten yleistyneillä konstruktionistisilla käsityksillä on ollut huomattava vaikutus.
11/
Ei ole olemassa mitään yhtä tai selvärajaista konstruktionistista paradigmaa eikä tämä ole varmaankaan ainoa selitys, mutta minusta on selvää, että tutkimusalalla vallinneet suuntaukset eivät ole olleet suotuisia mm. palveluiden vaikuttavuuden tutkimukselle.
12/
Sellaiseen on saatettu suhtautua jopa vihamielisesti.
Tämä on johtanut siihen, että yliopistoissa harjoitettu tieteellinen tutkimus ei kykene tarjoamaan keskeisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa tarvittavaa tietoa.
13/
Tämä on tieteeltä ja tutkimukselta aivan järkyttävä epäonnistuminen.
14/
Viime viikkojen somekeskustelussa on voimakkaasti puolustettu tieteellistä vertaisarviointia parhaana tieteen arviointikriteerinä. Periaatteesta on vaikea olla eri mieltä.
15/
Käytännössä vertaisarviointi ei kuitenkaan toimi, jos samanmieliset kollegat arvoivat toistensa tutkimusta. Erikoiset ideat ja tutkimusaiheet saavat elää rauhassa omaa elämäänsä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
16/
Paras lääke huonoon tutkimukseen ei tietenkään ole esim. konservatiivipoliitikkojen ja toimittajien someraadit.
17/
Sen sijaan paras lääke on tehdä itse hyvää tutkimusta, kertoa tutkimuksestaan ymmärrettävästi muille, kannustaa kollegoita hyvien juttujen tekemisessä, osallistua kriittiseen keskusteluun hyvän tutkimuksen kriteereistä,
18/
hankkia rahoitusta hyvälle tutkimukselle ja kouluttaa uusia tutkijoita tekemään hyvää tutkimusta.
Kaikki tämä tarkoittaa pitkäjänteistä työtä.
19/
Yhteiskuntatieteissä on viimeisen parin vuosikymmenen aikana menty hyvään suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää esimerkiksi sen suhteen, että sosiaalialan tietopohja vastaisi likimainkaan tiedontarpeeseen.
20/
Somekeskustelun suhteen kannustan tutkijoita heräämään nykyaikaan. Ne samat ihmettelyt, joita on aiemmin esitetty mm. tunnettujen toimittajien kahvipöytäkeskusteluissa, valuvat nyt osaksi julkista (some)keskustelua.
21/
Paras tapa vastata tähän on osallistua keskusteluun hyvillä argumenteilla ja rakentavilla puheenvuoroilla. Tai jättää kokonaan osallistumatta.
Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
22/